Lieksan kaupunki
Lieksaa, joka on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimpia kaupunkeja, ympäröivät luonnonkauniit alueet. Kolin upeat maisemat lännessä ja itärajan tuntumassa kuohuvat Ruunaan kosket ovat luonnonnähtävyyksiä parhaasta päästä.
Tietoa Lieksan kaupungista
| Perustettu | 1973 | |
|---|---|---|
| Väestö | 13 699 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 4 067,78 km2 | |
| Maapinta-ala | 3 419,55 km2 | |
| Vesipinta-ala | 648,23 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 3 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,50 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,67 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Esko Lehto | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.lieksa.fi | |
| Sähköposti | kirjaamo@lieksa.fi |
Lieksan sijainti
| Lääni | Itä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
Lieksan historia
Lieksa juontaa juurensa Brahean kaupunkiin
Lieksan kaupunki sijaitsee Itä-Suomen läänin koillisosassa Pielisen itärannalla. Kaupunki rajoittuu pohjoisessa Kuhmon ja Nurmeksen kaupunkeihin, idässä valtakunnan rajaan, etelässä Ilomantsin, Enon ja Kontiolahden kuntiin sekä lännessä Juuan kuntaan.
Nykyinen Lieksan keskusta oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Kreivi Pietari Brahe perusti vuonna 1653 Lieksanjoen suulle Kirkkosaarelle ja Kaupunginniemeen Brahean kaupungin, joka lakkautettiin 1680-luvulla. Parhaimmillaan Brahean kaupunki oli 1670-luvulla, jolloin siellä asui kauppiaista ja käsityöläisistä koostuvat noin 350 asukasta.
Puunjalostus, saha ja rautatie
Pielisjärven keskustaajama Lieksa kasvoi 1870-luvulla pitäjän keskukseksi, johon perustettiin ensimmäiset kaupat ja käsityöläisten liikkeet. Lisääntyvät metsätyöt tekivät Lieksasta myös tukkilaisten keskuksen, ja puun varassa otettiin myös teollisuuden ensiaskeleet.
Pankakoskella siirryttiin 1900-luvun alussa uuden hiomon ja kartonkitehtaan avulla puunjalostukseen, ja samaan aikaan käynnistyi myös Kevätniemen sahan toiminta. Rautatien valmistuminen vuonna 1909 vilkastutti markkinoita edelleen.
Taajaman vikastumisesta ja elinkeinorakenteen monipuolistumisesta huolimatta Pielisjärvi säilyi 1920- ja 1930-luvulla pienviljelijöiden ja metsätyömiesten pitäjänä. Kesällä 1934 sattunut suurpalo hävitti pahoin taajaman keskustaa, mutta antoi samalla sysäyksen uudisrakentamiselle ja 1. tammikuuta 1936 perustettiin Lieksan kauppala Pielisjärven kunnan Lieksan kylään kuuluvasta alueesta.
Lieksasta tulee kaupunki
Yhteiskunnan nopea rakennemuutos näkyi 1960-luvulta alkaen väestön vähenemisenä ja elinkeinorakenteen nopeana muutoksena. Vuonna 1960 Lieksan väkiluku ylitti 26 000, mutta nykyisin asukkaita on enää noin 14 000.
Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistettiin 1. tammikuuta 1973, ja näin syntyi Lieksan kaupunki.
Tämän päivän Lieksa on yksi Pohjois-Karjalan seutukuntakeskuksista. Kaupungin väestöstä kaksi kolmannesta asuu Lieksan keskustassa, ja pääosa heistä saa toimeentulonsa palveluista sekä teollisuudesta. Valtakunnallisessa keskus- ja vaikutusaluejärjestelmässä Lieksa luokitellaan keskitason kaupunkikeskukseksi.